Rahastot ovat nousseet viime vuosina myös tavallisen kansan keskuudessa suosituksi sijoituskohteeksi. Runsaudenpula voi kuitenkin vaivata varsinkin aloittelijaa, eikä monikaan tiedä mistä lähteä liikkelle - ja miten. 

Rahastot eli sijoitusrahastot sisältävät arvopapereita, kuten osinkoja ja korkosijoituksia. Ne ovat myytävänä useimmiten pankkien kautta. Rahaston arvo määräytyy arvopaperin arvon mukaan. Korkorahastot ovat kohteita, joissa sijoittajien tallettama raha on mennyt lainaksi muille tahoille. Siinä vaiheessa kun laina maksetaan takaisin, sijoittajien rahasto alkaa tuottamaan. Jos rahastossa on matala riski, on oletettavissa että rahat lainannut maksaa lainaansa pois tunnollisesti. Yleinen korkotaso on toinen seikka, joka vaikuttaa riskiin. 

Osakerahasto on nimensä mukaisesti osakkeita sisältävä rahasto. Kun sijoittaja tallettaa tällaiseen rahaa, samalla hänestä tulee useamman yrityksen osakas. Osakkeiden ostaminen rahastojen ulkopuolelta voi tulla kuluineen kalliimmaksi. Kahta aiempaa rahastoa yhdistelevä rahasto on yhdistelmärahasto. 

Riskejäkin on olemassa

Rahastoihin sijoittaminen on järkevää silloin, jos ei halua suurta riskiä ja haluaa kokeilla onneaan useammassa eri kohteessa. Riski on aika pieni siinä vaiheessa, kun rahastoihin voi sijoittaa vaikkapa 20 eurolla. Kun sijoittaja sijoittaa rahastoon, sijoituksen hajautetaan. Rahat eivät ole kohdennettu yhteen yhtiöön. Jos jokin yhtiöistä tekee vaikkapa konkurssin, ei tämä vaikuta kuin osaan sijoitetusta rahasta. 

Riskejä on kuitenkin olemassa. Matalariskisillä rahastoilla saa useimmiten pienimmät tuotot, kun taas korkeariskisillä tuotot ovat yleisesti ottaen korkeampia. Rahastoista osakerahasto on useimmiten korkeariskisempi, kuin korkorahasto. 

Rahastoihin sijoittaminen voi kannattaa - tai sitten ei. Vaikka kuinka ottaisi pörssikursseista ja yrityksistä selvää, on aina mahdollisuus että jokin yritys, johon on sijoittanut, tekee suuria tappioita. Sijoittajan kannattaa minimoida riskejä, kun ottaa selvää passiiviisesta tai aktiivisesta rahastosijoittamisesta. 

Passiivinen rahasto on toiselta nimeltään indeksirahasto. Siinä ei ole ns. salkunhoitajaa, koska indeksi sijoittaa automaattisesti sen mukaan, kuinka sijoittajat sijoittavat pörssissä. Samalla passiivisessa rahastossa kulut voivat jäädä pienemmäksi. Aktiivisessa rahastossa salkunhoitaja hoitaa hommat, mutta salkunhoitajalle joutuu myös maksamaan kuluja. Salkunhoitajan kulut voivat olla tietty prosenttimäärä tuotoista, joka voi kuitenkin tuntua jos tuoton prosenttikin on pieni. 

Rahastojen vertailu onnistuu eri rahoitusyhtiöiden sivuilla. Myös pankit ovat aktivoituneet rahastojen tarjoamisessa ja niiden vertailuissa. Joka tapauksessa tulevan sijoittajan kannattaa tarkistaa huolellisesti eri rahastojen hoitokulut, ennen kuin valitsee itselleen muuten sopivan rahaston.  

Verottaja ottaa oman osuutensa

Rahastoihin sijoittaminen vaikuttaa myös verotukseen. Jos sijoittamisesta saa osinkoja, ne käsitetään pääomatuloina. Pääomatulot ovat tuloja, jotka ovat syntyneet omaisuudesta ja niistä pitää maksaa pääomaveroa. Vero maksetaan myyntivoitoista, jotka ovat tulleet osingoista.  Pääomavero on Suomessa porrastettu vero vuositulojen mukaan. 30 000 € vuosituloilla tai sen alle menevillä tuloissa veroprosentiksi määräytyy 30. Yli 30 000 € vuosituloilla prosentiksi määräytyy 34. Rahastojen osinkoja myymällä saa myyntivoitot verottomaksi, mutta vain 1000 euroon asti. 

Rahastoihin sijoittaminen on siis melkoisen simppeliä, jonka vuoksi se onkin houkuttanut runsaasti sellaisia ihmisiä mukaan, jotka eivät muuten sijoittaisi. Myös riskit ovat hajauttamisen vuoksi pienemmät, kuin suoraan esimerkiksi osakkeiden ostamisessa tietyltä yhtiöltä. Veroilmoituksen tekeminen helpottuu, sillä se tulee lähinnä tarkistaa - osakkeiden välittäjä tekee ilmoituksen verohallinnolle voitoista ja tappioista. 

Vinkit ja muistilista rahastosijoittajalle

• Helppo aloittaa 

Rahastoihin sijoittaminen on matalan kynnyksen sijoittamista, eikä finanssialaa tarvitse opiskella. 

• Rahat saa käyttöönsä nopeasti tarvittaessa 

Rahastosijoittaminen on mukavan joustava. Jos tuntuu, että sijoitukseen laitetut rahat pitäisi laittaa muuhun käyttöön, kuten yllättäviin menoihin, voi ne nostaa muutaman päivän sisällä.

• Rahastoihin sijoittaminen on myös järkevää säästämistä

Poissa ovat ne ajat, kun säästäminen pankissa on erityisen kannattavaa. Sen sijaan säästöjen sijoittaminen rahastoihin voi tuottaa voittoa yllättävän nopeallakin tahdilla ja yllättävän paljon. Ainakin paremmin kuin säästötileillä! 

• Pienellä rahalla mukaan

Rahastosijoittamiseen pääsee mukaan pienimmillään vain kymmenillä euroilla, joten kynnys ei tässäkään ole kovin korkea. Samalla se on riskejä kaihtavalle erinomainen mahdollisuus. 

• Riskit ovat yleisesti ottaen pienet

Koska rahastoissa sijoitukset hajautetaan, ei sijoittaja ole yhden yhtiön varassa. Riskit ovat yleisesti ottaen pienet, jos näin halutaan. Toki on mahdollista myös ottaa enemmän riskejä ja saada mahdollisesti enemmän voittoja! 

• Rahastosijoittaminen voi olla mielenkiintoinen harrastus   

Rahastosijoittaminen alkaa kiinnostamaan yleensä sitä mukaa, kun sijoittaja tekee useampia sijoituksia rahastoihin. Pörssien elämä ja yritysten taustat ovat yhtäkkiä mielenkiinnon kohteena, ja satunnainen sijoittaja voi olla lyhyenkin ajan sisällä perillä yllättävän monesta asiasta. Tämähän on vain ja ainoastaan hyvä asia, sillä tällaisen harrastuksen myötä sijoittaja ymmärtää ympäröivää yhteiskuntaa paremmin - mutta myös taloutta. 

Voikin käydä niin, että sijoittamisesta saadut tuotot ovat ikään kuin sivuseikka, sillä kaikki sijoittamiseen liittyvä tieto on sijoittajalle se juttu, minkä vuoksi hän haluaa jatkaa - ja tietää enemmän. 

Rahastosijoittaminen voi siis olla paljon muuta kuin pelkkää eurojen ja prosenttien kanssa näpräämistä. Parhaimmillaan se on kehittävä harrastus, josta voi tulla silloin tällöin mukavasti säästöä sukanvarteen ja pahan päivän varalle. 

Lisää
↑ mainos ↑